Treeniloma Lombassa

Kirjoittanut Emma

Hiihtoloman alkaessa maanantaina 20.2. joukko innokkaita suunnistajia suuntasi isoine treenikasseineen Portugaliin päin. Mukana Varsinais-Suomen av-reissulla olivat ankkurilaisista Anni, Sanni, Miika, Heini, Mikko ja Emma, sekä 11 muuta aluevalmennettavaa suunnistajaa. Leirijohtaja/ valmentaja, Markus Lindeqvist (+ Katri ja Minttu) oli luonut tiukat treenit tulevaksi viikoksi.

Lennot menivät Frankfurtin kautta Porton kentälle vaikkakin Helsinki-Frankfurt -lennon myöhästymisen takia jouduttiin Saksassa odottelemaan joku 4 tuntia. Portossa vuokra-autot alle ja kruisailemaan :D Majapaikkana tytöillä oli kaksikerroksinen omakotitalo, jossa energiaa säästettiin ehkä liikaakin lämmityksen suhteen. Pojat majoittuivat parin sadan metrin päässä tyttöjen kämpästä. Päivisin lämpöä riitti ja lämpiminä päivinä mittarit nousivat jopa yli 20 asteen. Aurinkoa uskallettiin siis ottaa treenien välissä, eikä rusketusrajoiltakaan vältytty :) Auringon laskettua ilta viilenikin nopeasti ja yöllä saattoi olla pakkastakin. Aamut olivat yhtä kylmiä, mutta aurinko teki ihmeitä. Ruokapaikka sijaitsi muutaman minuutin ajomatkan päässä. Ruoka oli erittäin hyvää ja kaikki olivat positiivisesti yllättyneitä. Tarjolla oli aina kattava salaattipöytä, runsaasti pastaa, riisiä tai ranskalaisia sekä päivästä riippuen lihaa, kanaa tai kalaa. Myöskään jälkiruuat eivät jättäneet kylmäksi. Reissussa taisivat todellakin mahat täyttyä annoskokoja katsoessa :)

Portugalin hiekkarantaa

Maanantai meni kokonaan matkaillessa, mutta tiistaiaamusta päästiin jo heti treenaamisen makuun. Normaali päivä meni suht saman kaavan mukaan: aamupala, treeniin lähtö, suihku, syömään, hengailua, treeni, suihku, syömään, kauppa, iltapalaveri ja punkkaan valmistautuminen. Treenit olivat vaihtelevia ja maastot mahtavia. Päästiin juoksemaan vaativaa ”kisaa” Thierryn tekemälle radalle, sekä kokeilemaan taitojamme multitechnique (rastinotto, viivanseuraus, suunta, käyräkartta..) radoilla. Monipuolisuutta löytyi myös viuhka-, suunta-, intervalli-, sprintti-, rastinotto- ja käyräharjoituksista. Markus oli hyvin suunnitellut jokaisen treenin erilaiseksi.

Kolmen treenipäivän jälkeen oli ansaittu vapaapäivä, jolloin aamuvarhain käynnistimme automme kohti suurta urheilukauppaa Decatchlon Aveiroa. Mukaan tarttui jos jonkinmoista paitaa ja hepenettä. Hinnat olivat alhaisia, mutta ei sieltä paljoa merkkivaatteitakaan löytynyt (esim. Adidas, Puma, Graft). Shoppailun jälkeen osa porukasta jatkoi kauppojen kiertelyä Aveironin keskustaan, kun loput menivät nauttimaan auringon lämmöstä kämpille.

Vaellusta Portugalissa

Lauantaina suuntasimme automme kohti Marinha Grandea, jossa juoksimme MOC:in yhden osakilpailun. Vaativat maatot keräsivätkin ekstrakilometrejä mittariin :)
Sunnuntaiaamulla tähtäimenä oli valloittaa Mizarelan vuoret. Ajoimme lähes kilometrin korkeuteen ja teimme kahden tunnin vaellustyyppisen treenin. Maisemat olivat upeita jo autosta katsottuna. Kivikkoiset vuoret riittivät silmän kantamattomiin ja intoa huipulle kiipeämiseen riitti. Edes Markuksen kaupunkien sekoitus ei pilannut treeniä. Huipulla oli mahtavat näkymät ja kuviakin tuli räpsittyä urakalla. Syömään ja hengähtämään laskimme läheiseen rantakaupunkiin. Päästiin siinä samassa kokeilemaan paikallista ruokakulttuuria ja rantaelämää (joka tosi oli paikallisilla aika heikko, tähän aikaan vuodesta :D) Iltapäivän treeni sijoittui pieneen kaupunkiin sprintin merkeissä. Hämmennystä luotiin erikoisilla rastipaikoilla ja portugalilaisella arkkitehtuurilla.

Tiistaina 28.2 koko reissu oli päätöksessään ja paluu loskaiseen Suomeen odotti. Aamuyöstä kello 3.00 (paikallista aikaa) starttasivat autot kohti Porton kenttää. Lentoamme saimme taas odotella reilun tunnin, mutta se ei ollut esteenä Frankfurt-Helsinki lennolle. Frankfurtissa saimme taas odotella kolmisen tuntia, ennen kuin lentomme jatkui kohti Kotia. Vihdoinkin reilun 16 tunnin reissaamisen jälkeen oma sänky kutsui. Onnistunut ja antoisa reissu. Kiitos! :)